Epäonnistuminen emonannossa johtuu pääsääntöisesti siitä,  että emo annetaan pesään, joka ei olekaan emoton. Keskikesällä pesää voi helposti luulla emottomaksi, jos siellä ei ole munia eikä avosikiöitä. Suurella todennäköisyydellä siellä onkin mehiläisten itse kasvattama, mutta pariutumaton emo, jonka löytäminen on hankalaa erityisesti aloittelevalle mehiläishoitajalle.

Pitkään emottomana olleeseen pesään voi myös kehittyä työläisemoja. Tällaiseen pesään uuden emon antaminen on todella vaikeaa, miltei mahdotonta. Parempi vaihtoehto on ravistaa pesä tyhjäksi, jolloin jäljelle jääneet mehiläiset voivat siirtyä vahvistamaan toisia normaalissa kunnossa olevia pesiä.

Jos pesän emottomuudesta on epävarmuutta, on viisainta tarkistaa se varmuuden vuoksi, jotta vältytään ikävältä uuden hyvän emon menetykseltä.

Se tapahtuu niin, että annetaan mehiläisten itse kertoa emottomuutensa. Jos sikiöitä ei ole, annetaan toisesta pesästä niille avosikiökakku. Hetken aikaa emottomana ollut pesä alkaa jo vuorokaudessa rakentaa pikkutoukista hätäkennoja uudeksi emoksi. Tällainen pesä ottaa hyvin emon vastaa, kunhan hätäkennot poistetaan emon antamisen yhteydessä. Jos hätäkennoja ei rakenneta, pesässä on pariutumaton emo tai kehittyvä emokenno tai työläsemoja. Tällaiseen pesääsn ei uutta emoa kannata tarjota.